Ilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun asennus eroavat toisistaan merkittävästi sekä laajuudeltaan, kestoltaan että kustannuksiltaan. Ilmalämpöpumpun asennus on nopea toimenpide, joka valmistuu yleensä yhdessä päivässä, kun taas maalämpöpumpun asennus on laajempi projekti, joka edellyttää kaivonporausta tai maapiiriä. Valintaan vaikuttavat kiinteistön tyyppi, lämmitystarve ja budjetti. Tässä artikkelissa käymme läpi molempien asennustapojen keskeiset erot kysymys kerrallaan.
Kuinka kauan ilmalämpöpumpun asennus kestää?
Ilmalämpöpumpun asennus kestää tyypillisesti yhden työpäivän, eli noin 4–8 tuntia. Asentajat sijoittavat sisäyksikön halutulle seinälle, kiinnittävät ulkoyksikön sopivaan paikkaan ulkoseinälle tai telineelle ja yhdistävät yksiköt kylmäaineputkistolla sekä sähkökaapeleilla. Käyttöönotto-opastuksen jälkeen laite on heti valmis käyttöön.
Asennuksen kesto vaihtelee jonkin verran kohteen mukaan. Jos sisä- ja ulkoyksikön välinen matka on pitkä tai putkireitit kulkevat hankalien rakenteiden läpi, työ voi venyä hieman pidemmäksi. Useamman sisäyksikön multi-split-järjestelmissä asennusaika on vastaavasti pidempi, mutta harvoin yli kaksi päivää.
Käytännössä ilmalämpöpumpun asennus häiritsee kodin arkea hyvin vähän. Asennuspäivänä tarvitaan pääsy asennuspaikkaan sisällä ja ulkona, mutta muuten elämä jatkuu normaalisti. Lämpöpalvelun asentajat hoitavat asennuksen alusta loppuun, mukaan lukien käyttöönotto-opastuksen, joten asiakkaan ei tarvitse huolehtia teknisistä yksityiskohdista.
Mitä maalämpöpumpun asennus vaatii ilmalämpöpumppua enemmän?
Maalämpöpumpun asennus vaatii ilmalämpöpumppuun verrattuna huomattavasti enemmän maanrakennustöitä. Lämpöenergia kerätään joko porakaivosta tai maahan asennettavasta vaakaputkistosta, mikä tarkoittaa kaivonporausta tai laajaa maankaivuuta kiinteistön tontilla. Tämä maanrakennusvaihe on se, joka erottaa maalämpöpumpun asennuksen selkeimmin ilmalämpöpumpun asennuksesta.
Kaivonporaus energianlähteenä
Yleisin tapa kerätä maalämpöenergiaa Keski-Suomessa on kaivonporaus. Porakaivo on yleensä 100–200 metriä syvä, ja sen poraamiseen tarvitaan erillinen porauskalusto sekä pätevä poraaja. Kaivonporaus kestää yleensä yhdestä muutamaan päivään, ja se vaatii tontilla riittävästi tilaa kalustolle. Porauksen jälkeen kaivoon asennetaan keruuputkisto, jossa kiertää lämmönsiirtoneste.
Lämpöpumppuyksikkö ja lämmitysjärjestelmä
Maanrakennustöiden lisäksi maalämpöpumppu asennetaan yleensä tekniseen tilaan tai kodinhoitohuoneeseen. Se kytketään talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, kuten lattialämmitykseen tai pattereihin. Tämä tarkoittaa, että maalämpöpumppu soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa on jo olemassa vesikiertoinen lämmitys tai se rakennetaan samalla. Sähköliitäntä vaatii usein myös sähköpääkeskuksen päivittämistä.
Tarvitaanko ilmalämpöpumpun asennukseen lupa?
Ilmalämpöpumpun asennukseen ei yleensä tarvita rakennuslupaa, mutta tietyissä tapauksissa toimenpidelupa tai ilmoitus kunnalle voi olla tarpeen. Käytännössä ulkoyksikön sijoittaminen julkisivulle tai näkyvälle paikalle asemakaava-alueella saattaa edellyttää toimenpidelupaa. Asia kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen asennusta.
Kylmäaineita sisältävien laitteiden asennus edellyttää aina pätevää asentajaa. Yli 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden käsittely vaatii Tukesin myöntämän kylmäainepätevyyden. Lämpöpalvelun asentajilla on tämä pätevyys, joten kaikki asennukset tehdään viranomaismääräysten mukaisesti.
Asuntoyhtiöissä tilanne on hieman erilainen. Taloyhtiön hallituksen lupa tarvitaan aina ennen asennusta, ja joissain tapauksissa taloyhtiö voi rajoittaa ulkoyksiköiden sijoittelua. Lämpöpalvelu neuvoo asiakkaita myös lupa-asioissa tarvittaessa.
Mihin maalämpöpumppu voidaan asentaa ja mihin ei?
Maalämpöpumppu soveltuu parhaiten omakotitaloihin ja suurempiin kiinteistöihin, joissa on riittävästi tonttitilaa kaivonporaukselle tai maapiirille ja joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu ei sovi kohteisiin, joissa tontti on liian pieni, maaperä on poraukselle sopimaton tai lämmitysjärjestelmä perustuu pelkästään sähköpattereihin ilman vesikiertoa.
Kaupunkitonteilla tilaa voi olla niukalti, ja naapurikiinteistöihin on säilytettävä riittävä etäisyys porauksessa. Joillakin alueilla pohjavesiolosuhteet tai maaperän koostumus voivat rajoittaa kaivonporausta, ja asia on selvitettävä etukäteen. Keski-Suomessa kallioperä on yleisesti ottaen hyvin soveltuvaa kaivonporaukselle, mutta kohdekohtainen arviointi on aina tarpeen.
Maalämpöpumppu ei myöskään sovi kerrostaloasuntoihin eikä vuokrakiinteistöihin, joissa asukas ei hallitse tonttia. Näissä kohteissa ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu on käytännöllisempi vaihtoehto. Lämpöpalvelu kartoittaa aina tilanteen paikan päällä ennen suositusta, jotta ehdotettu ratkaisu sopii juuri kyseiseen kiinteistöön.
Kumpi asennus maksaa enemmän – ilmalämpöpumppu vai maalämpöpumppu?
Maalämpöpumpun asennus maksaa selvästi enemmän kuin ilmalämpöpumpun asennus. Ilmalämpöpumpun kokonaiskustannukset ovat tyypillisesti muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin, kun taas maalämpöjärjestelmän hankinta- ja asennuskustannukset ovat useimmiten selvästi korkeammat, erityisesti kaivonporauksen vuoksi. Maalämpö kuitenkin maksaa itsensä takaisin pidemmällä aikavälillä matalampien käyttökustannusten ansiosta.
Ilmalämpöpumpun asennuskustannuksiin vaikuttavat laitteen teho, sisäyksiköiden määrä ja asennuksen vaativuus. Maalämpöjärjestelmässä kustannuksia lisäävät kaivonporaus, keruuputkisto, mahdolliset muutokset lämmitysjärjestelmään ja sähköpääkeskukseen sekä itse laitteen hankintahinta. Kaivonporauksen osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä.
Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyville on saatavilla energiatuki, joka on 4 000 euroa asuntoa kohden, kun öljynkulutus ylittää 2 000 litraa vuodessa. Tämä tuki pienentää maalämpöjärjestelmän hankintakustannusta merkittävästi. Lämpöpalvelu hoitaa koko prosessin kartoituksesta energiatodistukseen asti kokonaismaksulla 500 euroa. Lisäksi laitteet voi hankkia joustavalla rahoituksella OP Bankin tai Resurs Bankin kautta.
Kumpaan kannattaa investoida Jyväskylän ilmastossa?
Jyväskylän ilmastossa molemmat ratkaisut toimivat hyvin, mutta valinta riippuu kiinteistön tyypistä ja lämmitystarpeesta. Ilmalämpöpumppu sopii erinomaisesti lisälämmitykseksi tai viilennyksen lähteeksi omakotitaloon tai rivitaloasuntoon. Maalämpöpumppu on parempi valinta silloin, kun halutaan kattava päälämmitysratkaisu suurempaan kiinteistöön, jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.
Keski-Suomen talvet ovat kylmiä, ja pakkanen voi laskea selvästi alle 20 asteen pakkaselle. Ilmalämpöpumpun teho laskee kovilla pakkasilla, ja siksi se toimii parhaiten täydentävänä lämmitysmuotona eikä yksinomaisena lämmönlähteenä kovimmilla pakkasjaksoilla. Maalämpöpumppu sen sijaan hyödyntää maan tasaista lämpötilaa ja tuottaa lämpöä tasaisesti ympäri vuoden riippumatta ulkolämpötilasta.
Jos kiinteistössä on jo vesikiertoinen lämmitys ja tonttia löytyy kaivonporaukselle, maalämpöpumppu on pitkällä aikavälillä kustannustehokkain ratkaisu Jyväskylän olosuhteissa. Jos kyseessä on rivitaloasunto, pienehkö omakotitalo tai kohde, jossa halutaan nopea ja selkeähintainen ratkaisu, ilmalämpöpumppu on erinomainen vaihtoehto. Lämpöpalvelu palvelee koko Keski-Suomea Jyväskylästä Äänekoskelle ja Keuruulta Saarijärvelle, ja paikan päällä tehtävä kartoitus varmistaa aina oikean mitoituksen ja sopivimman ratkaisun juuri sinun kiinteistöösi. Pyydä maksuton kartoitus, niin selvitetään yhdessä, kumpi vaihtoehto sopii sinulle parhaiten.
